sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

I wanna ruin our friendship, we should be lovers instead

Mussun mussun. L:n isomummun synttärit. 
Oikein mukava tunnelma siellä, vaikka vanhuksia jokapuolella, me istutaan sentään nuoremman sukupolven kanssa. 
Kaikki mussuttaa voileipäkakkua, karjalanpiirakoita, pullaa (onko turhempaa raffinaattia olemassa?), täytekakkua, keksejä.
Namnam hyvää, mennään hakemaan lisää. 
Mua ällöttää. 
Keski- ikäinen pariskunta meidän lähellä kerää parin tunnin sisällä viisi tyhjää lautasta eteensä. 
Ihmisten naamoista näkee, miten ne syö. 
Limaniskainen punanaamainen mies on selvästi syönyt muutaman pihvin liikaa. 
Voi suloiset lapset, älkää ajako itseänne tuohon kuntoon, älkää missään nimessä tähänkään.

Tälleen ne nuoli niiden lautaset majoneesista :D


Mä en oikeastaan halua elää hirveen vanhaks. Tai helppo kai se nyt on niin sanoa. Tuleeko vanhuus varkain, niin ettei sitä huomaakaan, vai iskeekö se päin kasvoja kaikkine vaivoineen? Mä en halua ajatella sitä, eikä vielä onneksi tarvitsekkaan. Voihan se olla ihan kivaakin aikaa. Mutta mä en halua, että mua joudutaan hoitamaan, kuin jotain vauvaa!

Minä söin yhden karjalanpiirakan munavoilla (must have protein..!) ja pienen palan kakkua. En muistanut, miltä mansikat maistuu, ihan hyvää. L hymyili, kun söin kaiken. Sen mummu kehotti mua hakemaan lisää, kieltäydyin, en minä niin pieni ole. Ennen kuin mentiin sinne, syötiin ruoka L:n luona. Sen isäpuoli laittoi ranskiksia, nakkeja ja voipatonkia uuniin. Hyyyh hiilareita ja rasvaa, voi kun kiva. Eikä ollut kasviksia.

Jotenkin mua ei haittaa tän päivän syömiset niin hirveästi, tiedän, etten ole syönyt liikaa. Kyllä joskus saa syödä vähän epäterveellisemminkin. Okei, oli ne ranskikset, nakki, patonki, munavoinen karjalanpiirakka ja kakku hyviä. Tosi hyviä. 

Näin unta omaan kotiin muuttamisesta. Se oli siistiä! Haluun äkkiä omaan kotiin.
Tänä yönä haluun riehua ulkona auringonnousuun. Tai ei se vissiin kunnolla edes laske. 

 

Nyt lenkille. Mulla on tänään hyvä mieli. Eilinen meni suurimmilta osin transsissa maaten, mutta onneksi tajusin, ettei se ole minua varten. Eikä ketään muutakaan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä mietit?