tiistai 14. toukokuuta 2013

Sinä tarjosit salmiakkia

Vihdoin koneella!

Onneksi oli viimeinen köksäntunti, liikaa ruokaa. En muista, koska olen viimeksi syönyt yhtä paljon. 
Se olikin isoin ateria tänään, mutta olisi pitänyt vastustaa herkkujen houkutuksia kotona. 

L oli meillä, enkä kehdannut olla ottamatta kakkua, kun hän otti. Hirveän painostava päivä, kun L söi (jolloin olin vielä liian täynnä köksän ateriasta syödäkseni), perheenjäseneni tuli kyselemään mikset syö? 
Mikset syö? 
L sanoi minua anorektikoksi! Kielsin sen, johon hän sanoi, että kaikki ne sen kieltää. Meinasin sanoa, että ei tämän kokoinen voi olla syömishäiriöinen! Mutta niinkuin itse tiedän, Lkin tietää, että ei se koosta ole välttämättä kiinni. Hän silitti vaaleaa karvaa poskellani ja kauhisteli, kuinka käteni ovat luuta ja nahkaa ja yhä kuivat, vaikka kevät on jo pitkällä. Mulla nyt vain on vähän huono verenkierto ja kuiva iho, kaikilla meidän perheestä on! Sitten lyötiinkin jo leikiksi ja hän puristi minua vatsasta. Nauroin, vaikka oikeasti se ahdisti.
Söin kyllä myöhemmin, kun sain olla enemmän rauhassa. L oli kyllä vieressä, mutta hyvä vaan.

Tunnen itseni hölmöksi, kun edes puhun syömishäiriöistä ja itsestäni samassa lauseessa. Tiedän, että syön välillä oudosti muihin verrattuna ja lasken pakkomielteisesti kaloreita, mutta eihän se minusta kipeää tee? Käyn vaa'alla joka päivä ja syön niin vähän kuin voin, eihän sekään vielä kipeää tee? Minä en ole lähelläkään niitä oikeita syömishäiriöisiä, joita tiedän. 
Tiedän mitä teen. Ainakin toivon, että oikeasti tiedän, enkä vain uskottele itselleni. Nyt on kaikki ihan hyvin, jos joku alkaa mennä huonosti, niin jarrua vaan. 

Ne mun ympärillä pyörivät ihmiset vaan luulee. Äitikin on alkanut kysellä useammin olenko syönyt ja haluanko sitä tai tätä. Äiti sanoi tänään, että siitä tuntuu, etten syö ruokaa. Kilahdus, jätin eilen ruuan väliin, mutta sitä ennen en muista koska olisin muka jättänyt!

Tänään olen siis syönyt n. 1500kcal edestä. Auts! Se on ihan ok, tiedän, mutta vähemmänkin olisi voinut mättää! Huomenna vastustan sitä kakkua ja suklaapalaa. Liikkunut en ole paljoa lainkaan.
Nyt illalla painokin oli sitten 48,8kg. Kunhan ei nouse sinne 49kg enää! 

Nyt on pakko mennä nukkumaan. Teen sen haasteen, kun hyvä rako löytyy ja kun keksin kenelle sen lähetän eteenpäin! Öitä puspusss.




2 kommenttia:

  1. Ikävä sanoo tätä mut ton kuvauksen perusteella mitä teet, toi alkaa kuulostaa ikävästi syömishäiriöltä, ainaki sen alulta :c
    Kuha sitte vaa osaat painaa sitä jarruu siinä vaiheessa ku alkaa oikeesti menee yli, etkä paina vahingossa kaasuu siinä jarrun vieressä!
    Tsemppiä!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinno, pakko se on myöntää että vähän sellasta on välillä. Kiitos :) <3

      Poista

Mitä mietit?