Onnea oli #2

Nyt on ollut hirmunen tauko postaamisessa, anteeeeks. 

Viimeviikolla oli L ja kokeisiin lukua, perjantaina lähdettiin melkein suoraan koulusta L:n isän luo ja tulimme vasta eilen illalla. 

Mulla on ollut ikävä lueskella mitä täällä muille kuuluu!

Nyt mun olo on aika perseestä. Hyi.

 Viikonlopun aikana en ole laskenut kaloreita, päässä kuitenkin tuli vähän tätä harrastettua ihan vahingossakin, mutta otin syömisen ihan rennosti. Päätin, etten ajattele mitään häiriintyneitä koko viikonloppuna, eikä edes tullut syötyä liikaa. Hetkellisesti sipsien ja karkkien määrä ja jäätelö ällötti, mutta vaaka helpotti oloani sunnuntai iltana ja näytti 48,7kg. 

L:n isän luona oli mukavaa, eikä päästy riitelemään L:n kanssa kertaakaan. Reissu lähensi meitä ja se oli oikein sopivaa. Kun on esim. sukulaisten luona viikonlopun, ei ole mahdollisuutta tehdä mitään hommia mitä yleensä tekisi (urheilu, siivous tms.) eikä muut asiat siis pääse painamaan mieltä. Keskittyy vain niihin ihmisiin ympärillä, se tuntuu vielä paremmalta, kuin se tunne mistä kirjoitin viimeviikonloppuna, kun olin mökillä.

L:n kanssa oli ihanaa kävellä pitkin molemmille vähän uutta ja vierasta kaupunkia, kun oli kuuma ja kesäinen sää. Kesä on tullut! Olisin juossut siellä ympäriinsä kuin hullu, mutta L hillitsi minua.

Onnea on

Matkustaa junassa

tuulen leikkiessä ympärillä

ja tuntea kuurosateen tuoksu

 joka muistuttaa lapsuuden kesistä

^Mietteitä eiliseltä kotimatkalta. Joo, mulla on vähän hassut onnen aiheet. Haluan vain rauhaa. Ja kyllä minä ihan vielä lapsi olen niin pitkään, kuin soveliasta, mutta onhan 16 eri ikä, kuin 6.

"Moi, ootteko pian perillä? Haluutko, että tuodaan sulle jotain hesburgerista?"

"Een..."

"Oikeesti..?"

"Joo, älä tuo!"

Ne toi silti. Kerrosaterian. En ole syönyt kerrosateriaa koskaan, edes silloin, kun vielä söin joskus hesessä. Oli vaikeaa suhtautua. Perhe söi omia aterioitaan keittiössä, minäkin tulin siihen keskustelemaan, mutta en todellakaan koskenutkaan siihen, mitä minulle oli tuotu. Vilkaisin vain ja sanoin etten pyytänyt mitään, kun muut kehottivat syömään. "Älkää nyt painostako, ei *minä* pyytänyt tuomaan mitään, joten ei ole pakko syödä, ellei tee mieli" "Ihan sama, ei se kuitenkaan mitään syö!". Syönpäs! Olin juuri syönyt banaanin. Mua ällötti se roskaruoka pöydällä ja poistuin tilanteesta.

Tänään olen täydellisesti seonnut.

Olin päättänyt syödä tänään, maanantaina, mahdollisimman niukasti ja terveellisesti. Koulussa meni ihan hyvin, koulun jälkeenkin meni ihan hyvin, sillä menin suoraan koulusta 5km pyörälenkille, kulutusta se on pienempikin kulutus!

Sitten... Kotona puuhailin hetken ennen kuin soin itselleni ruuan. Ruoka oli hiukan runsas (äiti oli vieressä) mutta tasapainoinen. Sitten tapahtui jotain sairasta. 

Jälkiruuan aika, eilen oli siskon sukulaiskutsut, masaliisaa jäi laatikollinen yli. Kakkua myös. Keksejä oli pöydällä... 

Se alkoi puolikkaalla masaliisapalalla, sitten piti maistaa kakkua, sitten otinkin jo keksin ja siitä lähtien kaksi tuntia napostelin pikkuhiljaa keksejä ja leivospaloja neljäsosien palasissa... Tiesin, että ei saisi, mutta silti otin! 

Olisin pystynyt olemaan ilman, ihan varmasti olisin, mutta silti! Tunnen itseni sairaaksi, hirviöksi.. Neljä palaa masaliisaa (paksulti kuorrutetta), kolme suklaakeksiä, kakkupala... Oksettaa niin paljon. Ei sillä tavalla, että olisi paha olo, vaan oksettaa miettiä itseäni. 

MItä mun päässä oikein liikkuu!? Ei taida liikkua mitään. Hävettää julkaista tämä epäonnistuminen, mutta teen sen, jotta tajuan vielä paremmin, kuinka kamalan tempun tein itselleni. 

Ei nätit, pienet tytöt tee noin! Ei ne tee! Tai vaikka tekisikin, minä en koskaan ole täydellisen pieni ja nätti, jos teen noin. Hyi mikä sika minä olenkaan! 

En nyt kuitenkaan saa aikaisesi lähteä salille, vaikka mieli tekisi, mutta hoituu rääkki kotonakin. Tänään testataan, voiko treeniin kuolla.

Ps. Kyllä sinä saat syödä mitä haluat, en tuomitse muita siitä mitä syövät. Kaikki ovat kuitenkin fiksumpia kuin minä. 

Pps.Nyt jo 1500kcal jos oikein veikkaan.

 

"Aatteleppa ite"

Tällä mennään!

  Päivitystä

Onnea on!

Liikuin. Tein illalla sitä "supernaisen pikatreeniä" taas ja satunnaisia peppulihaksia hapoille menoon asti. Siinä treenissä siis tehdään 30s sarjoissa tehokkaita lihasliikkeittä nopeasti mutta tehokkaasti. Käytin kymmentä eri liikettä, jotka mainitsen aiemmassa postauksessa.

Sain tehtyä treenin kai 3 kertaa, kunnes mässäilyt alkoivat pyrkiä ylös. Hyvän ravinnon merkitys taas tässäkin esillä! Tsemppiä kaikilleee <3

Öö. En osaa vaihtaa tätä väriä mobiilissa, miksi tähän edes tuli vaaleanpunanen?! No mut mun pointti oli, että nyt nukkumaanmennessä iski kyllä pieni halko takaraivoon. 49,5kg. Huomenna tsempataan.

Nyt on nälkä, mutta ei haittaa. Nälkäsenä on kiva mennä nukkumaan.