Pakkasta kohti

Yhteenveto viikosta 42:

-Raffilakko onnistunut, miinuksena muutama suolapähkinä, kakun päältä muru suklaata ja pari kaurakeksin murua. Ei mitään rangaistavaa kuitenkaan.

-Kunnon liikuntaa tällä kertaa yhteensä 150min, eli harkkojen lisäksi vain 15min kestävyyttä ja 15min lihaksia, mutta ei aina tarvitse jaksaakaan. Siis 2h 30min.

-Keskiarvo kalorien saannista: 710kcal (ihan turha siis ihmetellä miksi paino laskee...taas)

Aamiaisen jälkeen olin tosi väsynyt ja oikeastaan teki mieli napata vielä jotain joten otin rusinapurkin käteen ja söin niin paljon kuin huvitti.
Söin ja söin, enkä edes jäänyt mittailemaan että kuinkas paljon tulikaan ahmittua.
Söin vain sen verran kuin teki mieli ja... mulle tuli hyvä olo.
Harvinaisen normaali olo, sellainen kuin joskus kun ruoka ei tuottanut pahemmin paineita.
Hyvä vai huono asia, jokin minua tästä syyttää, mutta en jaksa kuunnella.
Minun on opittava suhtautumaan ruokaan oikein. 

Vaikka oikein ei tunnu aina minusta oikealta, tämän itsepäisen "kaikkitietävän" tytön pitää oppia kuuntelemaan muitakin.

Tekemisen puutteessa (ja turhautuneena) vaihdoin vaa'asta taas patterit ja hyppäsin päälle hieman hermostuneena.
43kg ja risat.
Vaatteet päällä ja aamupala vatsassa. 

44kg olisi ollut vielä normaalin rajoissa ikäiselleni.
Enkä enää edes tietoisesti pyri laskemaan painoani.
Yhä pitkitän päivällistä niin myöhäiseksi kuin jaksan... Imuroin ensin.

En ole ollut pariin päivään ulkona joten kävin puolen tunnin kävelyllä.
Laitoin kahdet housut, hupparin, toppatakin ja sitä rataa, mutta pikkupakkanen tuntui jäätävältä.
Kävelin metsän kautta, mutta en pystynyt nauttimaan ympäristöstä, sillä olin kuin unessa.
En nähnyt, kuullut, haistanut tai tuntenut mitään kunnolla.
Silmät vuotivat kokoajan tottumattomana ja kotiin selvitessäni poissaoleva olo jatkui.
Aivan kuin olisi humalassa.
En halua taistella talven läpi.

Tein eilen ihanan kylkiäisen iltapalarahkaani, teen kyllä tänään saman lämpöisen tempun:

Muutama omenanpala, muutama banaaninsiivu, paloiteltu taateli, vähän mysliä ja auringonkukansiemeniä, hiukan maapähkinävoita ja kunnolla kanelia. Lisukkeet sekoitetaan ja laitetaan mikroon 2-3minuutiksi ja kaadetaan sitten rahkan kylkeen. Heaven in my mouth!