Ei iltapalaa kiitos

Mulla oli aamulla verikoe, joka siis tehtiin että voidaan tutkia jotain arvoja, että saanko jotain tarpeeksi ravinnostani... Hyvin selitetty. 
Verikoe ei mennyt tällä kertaa ihan putkeen!
Ensin hoitaja sai yhden putkilon verta pienellä neulalla, sitten verentulo tyrehtyi ja samalla mun kurkkua alkoi kuristaa.
Toinen neula oli yhtä hyödytön ja sen hakiessa paikkaansa nyyhkytin jo kuin pikkulapsi!
Hoitaja haki toisen hoitajan tilalleen, joka lopulta sai isommalla neulalla kaikki seitsemän näytepulloa. Hommassa meni vajaa puoli tuntia, mutta silmäni olivat turvoksissa puoleen päivään!
En minä juttua häpeä, monelle noin varmasti käy. Hassua vain.
Tämä hoitaja, kenen kanssa käyn säännöllisesti juttelemassa kuulumisiani (kutsuttakoon H:ksi) kertoi päivällä tavatessamme, että tähän asti saatujen tietojen mukaan veressäni on kaikki ihan kunnossa.
Vähän jännittää, että koska saan ajan nuorisopsykiatrille...
Juttelimme H:n kanssa ravitsemuksesta ja sain olla taas iloinen tottumuksistani.
Isänkin kanssa päiviteltiin asiaa kotona
"niin että kyllähän mä terveellisesti syön, mutta vähän vähemmän vain.."

Koulussa oli ihan mukavaa.
Ensimmäisellä tunnilla vähän heikotti ja oli vaikea hengittää hetken, mutta loppupäiväksi helpotti hiukan. Verikoehässäkkä aamusta+ menkat....
Pääsin sattumalta ala-asteen luokkakaverin eteen istumaan yhdellä kurssilla, se piristi päivää heti alkuunsa.
En aina jaksaisi jauhaa tätä samaa, mutta mainittakoon, että puolikkaan banaanin haukkaaminen ohimennen käytävällä eväänä on todella ahdistavaa. Täydellä käytävällä hitto vie, vaikka monet ympärillä söivät kasoittain ties mitä..

Anyway, kaikki ylempänä on vähän jaarittelua tähän verrattuna:
Äiti oli ominut minua varten lopun kirjolohen mitä oli jäänyt eiliseltä.
En jaksanut kalasta kuin osan ruokani kanssa ja loput jäivät jääkaappiin, vaikka tiesin äidin toivovan minun syövän sen kokonaan.
Vähän vajaan tunnin kuluttua syömisestä jäin yksin kotiin ja sitten päätin, että nyt perhana syön sen kalan kuin normaali ihminen!
Kalan mässyttäminen (vaikka pari lusikallista joutikin roskiin) aiheutti hirveän ähkyn ja oksentaminen ei todellakaan ollut kaukana.
Täysi olo oli vain osa pahaa oloa, suuri tekijä oli katumus ja vain sen ruokamassan ajattelu vatsassani...
Ihan kauheaa! Pelkään niin paljon että taistelu ehkälaihuushäiriötä vastaan johtaa.. en edes uskalla kirjoittaa sitä kokonaan... miaan.
Inhoan kuitenkin oksentamista niin paljon, että tsemppaan itseäni toimimaan sitä ehkäisevällä tavalla.
Tällä kertaa yritin unohtaa tapahtuneen lähtemällä hakemaan pikkusiskoa teatterikerhosta pyörällä.
Pyöräily virkisti ja kotiin palatessa voin taas ihan siedettävästi.
Ehkä en syönytkään niin paljon, kuin miltä aluksi tuntui?
Iltapalaa tuskin pystyn syömään, pieni kuvotus kummittelee vielä.

Minulta pyydettiin edellisessä postauksessa mainittujen sokerittomien proteiinimuffinien ohjetta, joten tässä se nyt tulee. Tämänkin reseptin bongasin instagramista, mutta muuntelin sitä hieman: alkuperäisessä ohjeessa käytettiin mm.kurpitsasosetta (banaani) ja kaakaonibsejä, joita minulta ei sattunut löytymään (vielä!).
Minun muffineistani tuli lievästi sanottuna kumisen tuntuisia ja ne tarrasivat pahasti kiinni paperisiin muffinivuokiin, joiden veikkaan johtuvan kaakaonibsien puuttumisesta.
Suosittelen siis lisäämään tipan jotain rasvaista, vaikka ihan vaan, etteivät ne jää kiinni...

Kaakaoiset sokerittomat mini-proteiinimuffinit

-1,5dl suklaanmakuista proteiinijauhetta 

-0,5dl kaurahiutaleita

-0,5tl leivinjauhetta

-1rkl sokeroimatonta, tummaa kaakaojauhetta

-1,5 munanvalkuaista

-0,9dl hedelmäsosetta (tai muusattu banaani tms.)

 Laita uuni lämpenemään 180-asteeseen.

Yhdistä kaikki ainekset tasaiseksi seokseksi.

Jaa taikina pieniin muffinivuokiin, yhteensä n.12 muffinia.

Paista 7-8minuuttia.

Koko annoksessa: ~385kcal

Per kappale (jos 12 kpl): ~32kcal

Älköön katsoko lusikan kuvajaista :'DD

 Tarjoile maustamattoman jogurtin, marjojen tms. kostean kanssa!

Minä sovelsin jääkaapissa lojuneita muffineja tänään seuraavanlaisesti:

Lasin pohjalle: murustetun muffinin, paloitellun kuivatun luumun ja lusikankärjellisen hunajaa seos.

Päälle: Rasvatonta, maustamatonta maitorahkaa, pekaanipähkinänmuruja ja jäisiä mustikoita.

Mainio jälkkäri!

Ainiin, piti vielä raportoida viimeviikon tilanne.

Raffilakko: Ei lipsahduksia, silti hymysuin!

Kalorit: viimeviikon kalorien keskiarvo ilman vähennyksiä oli 755kcal. Liian vähän järjen mukaan. Mutta kun...

Liikunta: Hikiliikuntaa yhteensä 200minuuttia eli 3h 20min!

Näin minä voisin jatkaa kirjanpitoa johon olen niin addiktoitunut. Sopiiko?