En kuule mitä kirjoitan

Moi mooi.

Viikonlopusta jo liki selvitty.
Olin kotona taas, ketäpä minua ulos olisi kaivannutkaan.
Lari oli kyllä yötä.
Mun ajatukset on aivan sekaisin, meillä on kauhea meteli ja hässäkkä, kaikki puhuu ja kyselee ja telkkarit huutaa täysillä.
Pää hajoo.

 
Olin tänään salillakin, pitkästä aikaa sillä tutulla pikkusalilla. Ja näin painoni, yhä 45kg. Tasan.
Siellä oli ystävällinen mies, joka auttoi mua laittamaan painot jalkaprässiin ja kehui mun oikeaoppista hallintaa tietyissä laitteissa. Sen kanssa oli kiva jutella, se on ollut liikunnanopettajana ja sillä on samanikäinen poika.
Olin jostain syystä iloinen, että mulla oli isot collegehousut jalassa trikoiden sijaan.
Jotenkin tunnen tarvetta peittää jalkojeni heiveröisyyden tietyissä tilanteissa... Vaikka olenkin ylpeä niistä.
Ja ei ne nyt niin heiveröiset ole...
Kävelin kotiin puolikuolleena salilta, olen ylpeä siitäkin, mutta todella väsynyt.
Kotona profeel- maitokahvijuoma aiheutti päänvaivaa ja jätin yhden viidesosan juomatta muutaman ylimääräisen kalorin takia...

Mä olen ihan hulluna superruokiin ja olen aiemmin luullut, että olen ihan outolintu meidän suvussa.
Isosisko kuitenkin kertoi tänään, että meidän serkku on samaa maata ja ihan yhtä lailla ystävää vailla!
Olisi kivaa jos tämä yhteinen piirre lähentäisi minua serkkuni kanssa vihdoin.

Tein eilen jälkkäriksi sokerittomia proteiinimuffineita.
Niistä tuli vähän kumisen tuntuisia joten en ala reseptiä sen yksinkertaisuudesta huolimatta tähän laittamaan, ellei nyt sitten joku kiinnostunut sitä jälleen kysy? c:
Laskin tänään aiemman reseptipostauksen annoksien kalorit (kesäkurpitsatikut, dippikastike, letut) !
Olkaas hyvät.
Ajattelin, että voisin ruveta keskittymään blogissani myös terveellisiin ruokavinkkeihin ja resepteihin, niin intohimoisesti kun niitä itsellenikin kerään.
Olen vähän salaa lähiaikoina haaveillut tekeväni ruokablogin, johon siis laittaisin terveellisiä, supereita ja herkullisia reseptejä. Kenties toteutan sen jonain päivänä.