perjantai 11. lokakuuta 2013

Älä odota tästä mitään kiinnostavaa

Heips, pari päivää on ollut tässä vähän kiirettä.
Olen tehnyt läksyt niin hyvin kuin olen osannut, kokkaillut hieman ja käynyt riemuitsemassa harkoissa!

En ole vielä päättänyt millaisen teemapostauksen väsään tässä lähiaikoina, olen saanut muutamia kivoja ehdotuksia, mutta listaa saa jatkaa.
Mua vähän kiinnostaisi sellainen kysymyspostaus, että kommenteissa kysyisitte kysymyksiä ja vastaukset keräisin sitten yhteen.
Toki nyt muutenkin voi koska vaan kysellä mitä ikinä mieleen tulee!

Olen saanut kokea näiden parin päivän sisällä aika onnellisia tunteita, ei mitään suurta, mutta ne pienet arjen onnistumiset jne.
Koulussa olen jaksanut tsempata + onnistumisia ruuanlaitossa + opin molempien tanssituntien pitkät koreografiat...
Isä osti mulle eilen Samsung galaxy tab 3:n, en oikein vieläkään ymmärrä tilannetta, mutta ai että kun olen kiitollinen!
Tabletti on hyödyllinen koulussa ja se olikin pääsyy sen ostamiseen, se tsemppaa mua opiskeluissani, mutta tuohan se myös paineita.
Itseasiassa kirjoitan tätäkin tabletilla.
Eilen koulun jälkeen paistoin kanaa sipulin ja porkkanan kanssa, muita kasviksia oli jo valmiina, mutta halusin auttaa äitiä.
Tuli hyvä mieli, kun syödessämme äiti sanoi, että on tosi kiitollinen mun ahkeruudesta.
Mun isosiskot oli aina kyselemässä ruuan perään, koska valmista, mitä tänään ruokana, onko äiti jo tehnyt ruokaa...
Mutta minä pidän yhteistyön puolia, äidillä on niin paljon muuta tekemistä, että vähintä mitä voin tehdä on auttaa kotitöissä.
Mitäs muutakaan minä silti puuhailisin, kun en enää ulkona kavereiden perässä liiku...

Huomasin tänään että meidän vaaka toimii taas.
Harkitsin hetken, mutta lopulta päädyin riisumaan kylpytakkini ja farkut ja hyppäsin vaa'alle keskellä päivää!
Tämä nyt oli jo arvattavissa: paino on laskenut.  44,8kg se näytti silloin, joten huomen aamulla tyhjällä vatsalla vielä vähemmän.
Päädyin ennen vaakaepisodia selailemaan thinspokuviakin tänään.
Oikeastaan minua ei toisaalta kiinnosta lisätä syömistä.. toisaalta tiedän, ettei tällä pärjää ja paino laskee.. mutta loppujenlopuksi so what? Fiiliksen mukaan.
Nyt fiilis on että olen iloinen siitä mitä tämä naurettava elämäntapa on keholleni tehnyt.
Se on ihan kauniskin... niin minä uskallan jo uskoa.

Tää nyt meni tällaiseksi ihme jaaritteluksi... tulen myöhemmin vinkkailemaan kehittelemiäni välipaloja ja lisäämään sokerittoman juusto(ttoman)kakun ohjeen. ;)

2 kommenttia:

  1. Oot tosi laiha <3 oon kateellinen :( mulla meni kaikki plörinöiksi kun kerroin sairaudesta. Nyt oon lihonnu ainaki 5 kiloa... :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Mutta loppujenlopuksi tärkeintä ois että sun keho voi hyvin.. Totta puhuen vaikka olenkin ylpeä saavutuksestani, en voi ainakaan paremmin kuin muutamaa kiloa runsaampana. Tälläistä sekoilua tää on! :/

      Poista

Mitä mietit?