Ihanaa nähdä kavereita.
Niitä jotka ei ole osoittaneet kaipausta koko talvena.
Mä menin ja moikkasin ja oli ihan kivaa.
Kuitenkin nyt sattuu vielä enemmän kuin aiemmin.
Päivä päivältä haluni kuolla kasvaa.
Niissä hetkissä kuin se tulee.
Hetken siihen uskoo, että kaikki paranee, että elämä on ihan kivaa.
Mutta kun tyhjyydentunne palaa, se iskee vielä kovemmin ja murskaa suurimman osan kaikesta ilosta mitä on syntynyt.
Suru vie ilon todellisuuden ulkopuolelle.
Ai, ei se ollutkaan totta.
And the hell goes on.
Sattuu niin HELVETISTI.
En enää välitä edes syönkö. Ei kiinnosta.
Hain pitkästä aikaa askin röökiä. Ei kiinnosta.
En vittu ikävöi ketään ketä on hakannut mulle mustelmia. Ei vittu kiinnosta.
Olen niin yliherkkä. Se on söpöä ja ihan hyvä piirre, mutta kantajalleen joskus kovin tuhoisa.
Toisaalta on ihan hauskaa olla vitun rikki. Sellaset hahmot on hyviä esim. elokuvissa.
Toivottavasti matka Helsinkiin ja työhaastattelu unelmien kesätyöpaikassa piristää.
Nyt kirjottamaan puhtaaksi CV:tä ja työhakemusta.
Ainakin saan ajatukset pois täältä hetkeksi.
Täälä toinen yliherkkä ihminen tietää tasan tarkkaa mistä puhut..... Meidän ajattelutapaa ei voi muuttaa mut mejjä pittää oppia elään näi, ja sehänse tässä ongelma onki :/
VastaaPoistaNiin. Eikä tunteet edes ole ajatuksista aina kiinni, tälläsiä me vain ollaan ja meidän pää on osa meidän kehoa joka reagoi asioihin parhaaks näkemällään tavalla. (: toisaalta omalla kohalla jos en olis niin herkkä,niin en myöskään olis niin empaattinen, josta oon ilonen.
PoistaKuulostaa niin tutulta. Ja toi tunne satuttaa itseä niin paljon kun tippuu korkeemmalta... Toivottavasti sun työhaastattelu meni hyvin :) ! Voimia paljon!
VastaaPoistaHyvin se meni vaikkei vakkaripaikkaa tullutkaan. Voimia sullekin, kiitos! (:
PoistaTsemiä ja muista tehdä parhaas niin varmasti onnistut! :) <3
VastaaPoistaKiitos paljon ja samoin! :)♡
VastaaPoista